Setlementti Louhela osana kansainvälistä setlementtiliikettä

"Ihmisten keskellä, ihmisten kesken" on setlementtiliiton iskulause, jossa näkyy setlementtityön paikallisuus ja se, että työn keskiössä ovat aina ihmiset. 

Paikallisuus ei tarkoita pienuutta tai merkityksettömyyttä. Setlementti Louhela on yksi Suomen 34 setlementistä. Setlementtejä toimii ympäri maailmaa, kaikissa maanosissa. Setlementtiarvot yhdistävät kaikkia näitä toimijoita. 

 

Setlementtiliikkeen historiaa

Setlementti Louhelan toiminta Järvenpäässä alkoi vuonna 1945, mutta setlementtityön historia ulottuu aina 1800-luvun lopun Englantiin asti. Setlementtiliike alkoi, kun englantilaiset yliopisto-opiskelijat heräsivät teollistuneen yhteiskunnan uusiin ongelmiin. 

Sana setlementti on otettu suoraan englannin kielen asettumista, sopeutumista ja sovittelua merkitsevistä sanoista settlement, to settle

Setlementtityön lähtökohta on alusta lähtien ollut usko ihmisten ja yhteisöjen omaan kykyyn ratkaista ongelmia. 1800-luvun lopun Englannissa nämä ongelmat olivat kurjistuminen, slummiutuminen ja syrjäytyminen.

Setlementtityö tuli Suomeen ensimmäistä kertaa jo 1890-luvulla, kun Alli Trygg-Helenius perusti Kallioon kansankodin. Suurempana tekijänä pidetään kuitenkin Sigfrid Sireniusta, joka innostui setlementtityöstä toimiessaan merimiespappina 1900-luvun alun Englannissa. Pysyvästi liike asettui Suomeen kansalaissodan jälkikuohuissa vuonna 1918. 

Suomen ensimmäinen setlementti oli Kalliolan kannatusyhdistys, joka aloitti toimintansa Helsingin Kalliossa vuonna 1919. Nykyään Suomessa toimii 34 paikallista setlementtiä, Setlementti Louhela yhtenä niistä. 

Suomalaisen setlementtityön historia kietoutuu vahvasti kristinuskoon, mutta nykyään työssä on mukana ihmisiä monista eri uskontokunnista ja kulttuureista. Toimijoita yhdistää sitoutuminen setlementtiarvoihin ja halu toimia toisten ihmisten, etenkin heikossa asemassa olevien, parhaaksi. 

 

Kalliosta Louhittu

Sotien jälkeen Suomessa elettiin jälleenrakennuksen aikaa, ja Tuusulan alueelle oli väestönsiirtojen johdosta asettunut lyhyessä ajassa suuri määrä uusia asukkaita. Juurettomuus näkyi etenkin nuorison levottomuutena, ja avuksi tarvittiin nuorisotyötä. 

Kalliolan toiminta laajentui Tuusulan alueelle, ja Jokelassa, Saviolla ja Järvenpäässä aloitettiin tyttö- ja poikakerhotyö. Työ alkoi kesällä 1945, jolloin Rusutjärvellä järjestettiin poikaleiri. 

Muutamassa vuodessa kävi selväksi, että toiminnan kannalta hedelmällisintä oli perustaa alueelle oma yhdistys. Syntyi Järvenpään Kerhokeskuksen Kannatusyhdistys. 

Pian yhdistyksen nimi vaihdettiin Louhelaksi. Louhela mukailee nimenä monia muita setlementtejä, jotka ovat la-päätteisiä, kuten esimerkiksi Kyröskoskela, Rovala ja Harjula. Hieman humoristisesti sanotaankin, että Louhela on Kalliosta louhittu. 

Näkyypä kallio vielä Setlementti Louhelan logossakin, jossa harmaasta kalliosta versoo kasvustoa.