Kirjailija Riina Katajavuori Louhelassa

Helsingin Käpylässä asuva kirjailija Riina Katajavuori vieraili Louhelan kirjallisuuspiirissä naistenpäivänä. Hän kertoi uudesta romaanistaan Lahjat, jossa hän kuvaa tutkijaäidin, kolmikymppisen Tuulian yhtä vuotta kotiäitinä.
Runeberg-palkintontoehdokkaana ollut Riina Katajavuoren kirjoittama romaani Lahjat on myös Järvenpään kirjastossa kolmen kysytyimmän kirjan joukossa. Sama on tilanne Helsingissäkin, jossa vain Da Vinci-koodi ja Finlandia-palkittu Runoilijan talossa ovat Lahjojen edellä.
- Kirjastojen lainaukset kertovat oikeampaa kieltä lukijoiden suosiosta, sillä kirjat ostetaan usein lahjaksi, jolloin ei ole takuuta siitä, tullaanko se lukemaan vai ei, todettiin Louhelan kirjallisuuspiirissä, jossa Riina Katajavuori vieraili naistenpäivän kunniaksi kertomassa kotiäidin arjesta, jota kuvaa suosikiksi nousseessa romaanissaan.
Tämän päivän kotiäitiyttä peilataan 60- ja 70-lukujen äitiyteen, jolloin kasvatus oli toisenlaista.
- Se oli usein niin sanottua vapaata kasvatusta, naurahti Riina Katajavuori.
- Tämä sukupolvi taisteli meille päivähoito-oikeuden, hän muistutti.
Kirjailijat ovat usein näkijöitä
Riina Katajavuorellekin kävi kuten niin monelle muullekin kirjailijalle. Hän alkoi kirjoittaa kirjaa tietystä teemasta, joka kirjan ilmestyessä yhtäkkiä olikin esillä kaikkialla. Kirjailijoidenhan on usein sanottu olevan näkijöitä, jotka peilaavat yhteiskuntaa etukäteen ja jälkikäteen.
- Valtiosihteeri Raimo Sailaksen esille nostama subjektiivinen oikeus päivähoitoon nousi keskustelun aiheeksi juuri silloin, kun Lahjat ilmestyi. Ehkä ymmärrys kotiäidin tai -isän arkeen lisääntyy hiukan minunkin kertomukseni avulla, kirjailija sanoi.
Lahjoissa tutkijaäiti Tuulia tekee tietoisen päätöksen jäädä kotiin hoitamaan kahta lastaan. Kotiäitinä hän kokee olevansa poliittisimmillaan.
- Tämä on aivan päinvastoin kuin Tuulian äidin sukupolvella. Silloin yhteiskunnallinen kannanotto ja poliittinen elämä olivat tärkeimpiä, lapset hoidettiin siinä sivussa. Eräs tunnettu vaikuttaja-kirjailija kertoikin, että lastenhoito oli hänelle suorastaan hengähdystauko kaiken osallistumisen välillä, kertoi Riina Katajavuori kirjansa taustoista.
Lapset ovat lahjoja
Keskustelussa nousi esiin eräs tuon ajan lastenhoitoon kuuluva yksityiskohta: iltakoululaiset.
- Maaltamuuttoa tapahtui tuolloinkin. Jatkuva kotiapulaisten virta kulki pääkaupunkiseudulle. Tytöt olivat usein iltakoululaisia, jotka saivat näin asunnon lastenhoitoa vastaan, selvitti Riina Katajavuori tätäkin tarkkaa ajankuvaa kirjassaan.
- Nyt meillä on tälläkin seudulla useita au-paireja, muistutti Hanna Graeffe.
Helsinkiläinen erikoisuus, leikkipuistot, sai suitsutusta nuorilta äideiltä. Tätä jo satavuotiasta instituutiotakin Katajavuori kuvaa romaanissaan. Leikki- tai nykyisin asukaspuistoissa kotiäidit tapaavat toisiaan ja tutustuvat sellaisiinkin ihmisiin, joita eivät muuten koskaan kohtaisi. Puistoissa on monenlaista ohjattuakin toimintaa ja siellä ovat myös sisätilat kerhoja ja keskusteluja varten: ne ovat oivia paikkoja tiedonvälityksen kannalta.
- Tällainen toiminta meiltä puuttuu Järvenpäästä, valittivat kirjallisuuspiiriläisäidit.
Kirjansa nimen Riina Katajavuori kertoi osoittavan useaan suuntaan. Lapset ovat lahja, mutta myös meidän ihmisten toisillemme antama aika ja apu on lahja.
- Kun naapuri ottaa lapsen tunniksi hoitoonsa, että äiti saa nukkua, se on lahja. Samoin, kun täti ottaa lapsen syliinsä, että äiti saa syödä, on sekin lahja, totesi kirjailija Riina Katajavuori.
Tiistaina 22.3.2005 klo 15 Louhelan kirjallisuuspiirissä vierailee kirjailija Olli Stephany, jolta ilmestyi tammikuussa neljäs jännitysromaani, nimeltään Viileä ilta.
Eija Tuomela